Blogi

Rajattomia ajatuksia -blogi

Suomi ei elä pelkillä peleillä ja palveluilla

Teollisuudesta katosi 60 000 työpaikkaa  vuosina 2010-2012. Yksistään teknologiateollisuudesta katosi 40 000 työpaikkaa, kun  lukuisat alihankintaa tekevät konepajat ja muut pienemmät tuotantolaitokset ovat menettäneet toimintansa halvemman työvoiman maihin. Tilalle on tullut 30 000 uutta työpaikkaa, joita on syntynyt lähinnä erilaisiin palveluihin, hoiva-alalle ja ennen kaikkea ns. Tietopaleluihin. Näissä tietopalveluissa  tehdään tietotyötä, joka periaatteessa edellyttää vähintään AMK-tasoista koulutusta, koska niissä on kyettävä abstraktiin ajatteluun ja käsitteillä työskentelyyn.

 

Meillä on paljon nuoria, joille koulu ei maistu kuin pakollisen läpimenon verran. Huonoilla todistuksilla ei pääse korkeaman asteen opintoihin eivätkä ne edes kaikkia houkuttele. Moni olisi kuitenkin hyvä tekemään jotain konkreettista. Aiemmin nämä “kutosen-pojat ja –tytöt”, joita kirjojen lukeminen ei kiinnostanut,  menivät ammattikouluun ja sieltä johonkin tuotantolaitokseen. Moni on tehnyt hienonkin ammattiuran ja ollut arvostettu ammattimies- ja nainen löydettyään oman juttunsa hitsaajana tai kokoonpanijana. Nyt näille nuorille ei ole enää töitä, jos kaikki konkreettinen tekeminen siirtyy Aasiaan, Intiaan ja Etelä-Amerikkaan.

Teollisten työpaikkojen pako näkyy erityisesti nuorten kasvavana työttömyytenä. Suomessa nuorten työttämyysaste on 19 % ja sama tilanne on kaikissa näissä teollisen murroksen läpikäyneissa maissa. Saksassa ja Itävallassa ollaan toisaalta pidetty tuotanto pitkälle omassa maassa ja toisaalta hyödynnetty oppisopimusjärjestelmää, joka sitouttaa nuorte jo varhain työelämään. Näissä maissa 15–24-vuotiaiden nuorten työttömyysaste on Euroopan alhaisin, Saksassa 8 % ja Itävallassa 9 %.

On selvää, ettei Suomeen jää mitään sellaista valmistusta, jonka markkina ovat jossain muualla ellei kyse on tuotteista, jotka ovat niin erikoistuneita, että niitä kannattaa rahdata täältä ympäri maailmaa eikä niille ole niin kovaa kilpailua. Tällaisia yrityksiä löytyy vaikkapa Ylä-Savosta, jossa on kapean alueen erityisosaajia, kuten Normet Oy, joka tekee akaivoksissa ja tunneleissa käytettäviä sementintekoautoja, Ponsse Oy, joka tekee pitkälle automatisoituaj metsänraivauskoneita ja Genelec Oy, joka tekee erityisesti hifistien suosimia huippukaiuttimia.  Tällaisia yrityksiä tarvitaan lisää.

Erikoistuneet teolliset osaajat työllistävät myös tuotanto-osaajia eikä vain tietotyöläisiä. Myös niille löytyisi töitä, joita ei abstrakti tietotyö kiinnosta. Ja myös kaikenlaiset nuoret voisivat nähdä itsellään mahdollisuuden muuhunkin kuin netissä surfailuun. Saksa on osannut katsoa teollisuuttaan yhteiskunnan toimivuuden kannalta. Amerikkalaiset ovat käynnistäneet laajan re-shoring-liikkeen ja palauttaneet alihankintatyöpaikkoja reippaasti USA:an. Esimerkiksi GE loi vuosina 2012 ja 2011 7000 uutta teollista työpaikkaa USA:an. Eikä kyse ole siitä, että tuotaisiin takaisin vahoja tapoja tehdä asioita vaan samalla on otettu käyttöön yhä enemmän tekniikkaa ja uudenlaisia työ- ja toimintatapoja. Lisäksi GE on panostanut innovatiivisuuteen ja pyrkii saamaan koko henkilöstön uusien ideoiden ja parannusten tuottamiseen. Tätä samaa tarvitaan meilläkin, jotta syntyy lisää kapean erikoistuneen alan osaajia myös teolliseen tuotantoon. Ja samalla syntyy työtä kaikenlaisille nuorille.


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


neljä + 3 =

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>

Blogi kategoriat

Ajankohtaista

Uusimmat blogit